Ajankohtaista korkomarkkinoilta v. 2012

Korkomarkkinat ovat olleet varsin rauhattomat koko viime vuoden eurokriisin ja Välimeren maiden talousongelmien vuoksi. Kriisi kärjistyi kesän ja syksyn 2011 aikana siinä määrin, että pelko euron kaatumisesta ja uudesta pankkikriisistä on nousut vakavasti esiin. Euroopan Unionin poliittinen päätöksenteko halvaantui silloin, kun olisi pitänyt tehdä isoja päätöksiä. Esimerkiksi Suomen aloitteesta kiisteltiin tarpeettomasti kuukauden päivät Kreikan takausvakuuksista, mikä oli täysin toisarvoinen asia isojen ongelmien rinnalla.
Vaikka Saksan ja Ranskan toimeliaisuus ja yhteistyö herätti jopa kateutta muista euromaissa, niin tilanne saatiin rauhoitettua yhteisillä toimenpiteillä ainakin väliaikaisesti.

Korkomarkkinoiden myrsky näyttää rauhoittumisen merkkejä vuoden 2012 puolella. Toivottavasti nyt ollaan menossa kohti normaalimpia aikoja? Pankkien maksuvalmius on parantunut ja rahaa riittää paremmin liike-elämän ja ihmisten normaaleihin tarpeisiin.
Euroopan keskuspankin toimesta on saatu aikaan vakautta siinä määrin, että lainakorot ovat olleet hiljalleen laskussa ja tilanne rahamarkkinoilla on muutenkin rauhoittumassa.

Talouskasvu Euroopassa jää kuluvana vuonna kuitenkin vain nollan tuntumaan tai jopa hieman pakkaselle. Oletettavaa on, että korotaso ei ole nousussa lähi aikoina suuren työttömyyden ja heikon talouskasvun vuoksi, mutta suurta laskua korkoihin lienee turha odottaa.

Tavallista kuluttajaa kiinnostaa tietysti lainarahan hinta. Jos asuntolainasi on sidottu kolmen kuukauden euriboriin, joka on nyt noin 1,2 prosenttia, joudut maksamaan pankin marginaalin kanssa korkoa noin 2,1 – 2,2 prosenttiin. Jos vastaavasti asuntolainasi on sidottu 12 kuukauden euriboriin, niin korkosi on noin 2,6 - 2,8 prosentin paikkeilla. Kulutusluottojen korko liikkuu noin 3,3 – 4 prosentin haarukassa.

Samaan aikaan pankit maksavat käyttötileillä olevalle rahalle 0 – 0,5 prosentin välissä olevaa korkoa. Määräaikaistileillä korko on pitoajasta riippuen 1,5 – 3 prosenttiin. Inflaatioennuste kuluvalle vuodelle on 2 – 3 prosenttia, joten säästäjä häviää, kun talletuskorosta vähennetään 30 prosentin lähdevero. Pieniä korkoeroja tärkeämmäksi pankkien vertailussa nousee kuitenkin erilaiset palvelumaksut. Niistä kertyy vuosien mittaan melkoinen summa kustannuksia. Satutko tietämään pankin, jolla ei olisi palvelumaksuja?

Säästäjän kannalta erilaiset joukkolainat ovat pankkitalletuksia tuottavampia. Matala korkotaso, päinvastaisesta käsityksestä huolimatta, johtaa korkosijoitusten tuoton paranemiseen. Parhaita tuottoa saa tällä hetkellä yrityslainoista, joiden tuotto vaihtelee laina-ajan ja tuotteen mukaan noin 5 - 8 prosenttiin. Niihin liittyy kuitenkin talletuksia korkeampi riski. Niinpä ennen sijoituspäätöstä on ensiarvoisen tärkeää perehtyä huolella mainittuihin lainoihin liittyviin riskeihin sekä vertailla eri tuotteita keskenään. Pienellä vaivannäöllä on mahdollista helposti kolminkertaistaa määräaikaistalletuksen tuotto. On kuitenkin hyvä muistaa rahoitusteorian perussääntö: Mitä korkeampi tuotto-odotus – sitä suurempi riski.

tapio.haavisto@siop.fi